5. helmikuuta 2017

Runopäiväkirja, osa 1: tammikuu 2017

Runot ovat monelle kirjallisuudenlaji, joka tuntuu vaikealta ja niihin ei sitten ehkä tartuta. Minulla heräsi viime vuonna halu lukea runoja ja tänä vuonna aion lukea niitä lisää. Koska runokokoelmista kirjoittaminen tuntuu tällä hetkellä aika pelottavalta, ajattelin yksittäisten arvioiden sijaan kirjoittaa joka kuukausi koosteen lukemistani runokirjoista. Toivottavasti nämä koosteet innostavat muitakin lukemaan runoja!

En vielä oikein osaa erotella runokokoelmista teemoja tai merkityksiä. Tässä vaiheessa, noviisina, keskityn lähinnä kieleen ja sen soljuvuuteen ja tykkäänkin merkitä hienoimmat ja puhuttelevimmat kohdat. Omia kirjoja alleviivaan surutta, kirjaston kirjoja lukiessa käytän post it -lappuja. Tällä tavalla luen runoja tällä hetkellä, mutta toivon toki kehittyväni lukijana. Uskon myös, että lukiessani kokoelmia uudelleen, löydän niistä myös uudenlaisia tasoja. Nämä runokoosteeni eivät kuitenkaan sisällä analyyseja tai pitkiä arvioita, vaan ovat ennemminkin oma runopäiväkirjani. 

Osallistun Reader, why did I marry him? -blogin runohaasteeseen, jonka vuoksi olen laskenut runokokoelmien runojen lukumäärän.  Haasteeseen lasketaan suomalaisten runoilijoiden runot itsenäisyytemme ajalta, joten Tolkienin ja Szymborskan kokoelmat eivät tähän kelpaa. Luen pääasiassa runohaasteeseen kelpaavia runokokoelmia muutenkin, joten en juurikaan etsi niitä tiettyjen kriteerien perusteella vaan tartun siihen, mikä kiinnostaa. 

J.R.R. Tolkien: Bilbon viimeinen laulu
Suomentanut: Jukka Virtanen
Kustantanut: WSOY (2005)
Runoja: 1

"Varjot kasvaa, väsyttää.
Niin kaukana on määränpää.

Luo saarten, taakse auringon
mun ohjattava laiva on."

Tolkienin kirjassa on Bilbon lausuma runo, kun hän lähtee Frodon, Gandalfin ja haltioiden kanssa viimeiselle matkalleen. Runo ei herättänyt suuria tunteita, mutta kirjan kuvitus selityksineen oli hieno. Aion lukea tämän uudelleen sitten, kun saan joskus aikaiseksi lukea Sormusten Herrankin uudelleen, sen perään tämä voisi toimia paremmin kuin tällä tavalla irrallaan. 


Edith Södergran: Tulevaisuuden varjo
Suomentanut: Pentti Saaritsa
Kustantanut: Otava (1990, alunperin 1972)
Runoja: 51


"Maailma on minun.
Minne kuljenkin
heittelen ruusuja kaikille.
Taiteilija rakastaa jokaista marmorikorvaa joka
tajuaa hänen sanansa."

"Sinä etsit naista
ja löysit sielun -
olet pettynyt."

Anja Snellman kertoi tämän olevan hänelle toivoa antava kirja Kirjasto 10:n Toivoa kirjallisuudesta -illassa, enkä olisi ilman tätä suositusta ehkä kokoelmaan tarttunut. Mikä onni että tartuin! Kokoelma oli kaunis ja värisyttävä ja kieli liikkui kauniisti. Runot puhuttelevat universaaleilla teemoillaan kuolemisesta ja elämästä. Kirja oli myös hienovaraisen feministinen, mistä tykkäsin paljon. Aion lukea Södergrania lisää, sillä jo tämän kokoelman perusteella olen vakuuttunut. 

Wislawa Szymborska: Täällä
Suomentanut: Martti Puukko
Kustantanut: Savukeidas (2012)
Runoja: 25

"Sen tarinoissa olen aina nuorempi.
Se on mukavaa, mutta miksi se aina kertaa samaa.
Jokainen peili kertoo minulle toisenlaista tarinaa."

"Ja nyt yhtäkkiä, mikroskoopin lasin alla,
liioittelevan toisenlaiset,
niin pikkuruiset,
että niiden viemää tilaa,
voi vain myötätunnosta kutsua tilaksi."

Szymborskan kirja sisältää Täällä -kokoelman sekä kuusi runoa aiemmasta kokoelmasta Kaksoispiste. Kieli oli suht yksinkertaista, ei liian kiemurtelevaa, mutta välillä käännöksen jäljet näkyivät ja se häiritsi omaa lukukokemustani. Kirjassa oli hetkensä ja oivaltavat lauseensa, mutta se ei jättänyt suurempia mieli- tai muistikuvia. 

Luin tämän kokoelman Kirjavarkaan ansiosta, joka myös kirjoitti tekstistä hienon arvion. Kiitos suosituksesta!


Jouni Inkala: Nähty. Elämä
Kustantanut: Siltala (2017)
Runoja: 56

"...näen hänen sisälleen, siellä ulkoisen tyyneyden alla
kiitollisuus painautuu haikeudesta huolimatta polvilleen..."

"Dinosaurukset eivät voineet nähdä Tonsuurin tähtikuviota koska kuolivat
ennen tähtisumun syntymää -
ulkoilija näkee hanhet, kuulee sisällään muistutuksen
ennen pitkää joku tekee meistä jokaisesta lumipallon
ja paiskaa sen kaikin voimin aurinkoon"

Tämän kevään uutuuksiin kuuluva Nähty. Elämä oli hieno. Se laittoi ajatukset solmuun eikä siinä aina pysynyt perässä, mutta kun taas pääsi kyytiin, se oli huikea. Tämän kokoelman haluan lukea monta kertaa uudelleen ja hankkia omaan hyllyyn. Lisäksi tämä on ehdottomasti kaunein runokirjan kansi, minkä olen ikinä nähnyt ja sen on tehnyt Elina Warsta. Södergranin ohella Inkala vakuutti ja aionkin tulevaisuudessa lukea lisää hänen runouttaan. Onneksi valinnanvaraa on, olihan tämä hänen kahdestoista kokoelmansa!

Mikä on sinun suhteesi runouteen? 

8 kommenttia:

  1. Hieno kooste! Saatan lainata ideaasi, sillä yhdestä runokokoelmasta kokonaisen postauksen kirjoittaminen tuntuu välillä turhan suurelta hyppäykseltä pois mukavuusalueelta :D Edith Södergrania minun on ollut tarkoitus lukea muutenkin ja taidanpa lisätä myös Inkalan runokokoelman listalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :-) ja lainaa ilman muuta, jos se tuntuu hyvältä! Noita molempia voin kyllä suositella, olivat tosi hyviä :-)

      Poista
  2. Apua miten kaunis kansi tuossa Inkalan kokoelmassa on! ♥__♥ Lumouduin!

    Runoja en lue, en sillä että se olisi joku periaate, mutta en vaan lue.. Luulen, että siihen pitäisi ehkä tehdä joku muutos, opetella, uskaltaa kokeilla, lähteä vaikka kohti noita kauniskansisia kirjoja kun muuten tuntuu niin hurjan isolta kynnykseltä. Kauhulla muistelen lukion pakollisia runoanalyyseja, en minä niitä ikinä tajunnut ja sitten keksin vaikka mitä huttua ihan vaan että näyttäisi että tajusin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Tuon kannen takia Inkalan kokoelman alunperin bongasinkin :-D Mulla runojen lukeminen lähti Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalusta, sillä siinä oli hieno kansi ja kiehtova nimi. Hänen kumpaakin kokoelmaa voin suositella tosi paljon, eivät ole liian vaikeita mutta ovat todella hyviä ja kauniita, vaikkakin välillä vähän inhorealistisia. Vaikea summata niitä, mutta lue ihmeessä jos eteen tulee! Samoin yksi vinkki, jonka olen kuullut on, että etsii runokokoelmia niiltä kirjailijoilta, joista tykkää muutenkin. Jos sitten kynnys olisi vähän matalampi :-)

      Muistan, että meillä sai runoanalyysin tehdä biisin lyriikoista ja tein Apulannan Armosta, olisi kyllä ollut aikamoista kauhua lähteä "oikeita" runoja analysoimaan :-D

      Poista
  3. Hienoa, että olet päässyt vauhtiin runohaasteessa. Itsekään en ole ehtinyt vielä blogata kuin Kailaasta ja nyt luen Erämajaa. Minulla runojen lukeminen on hidasta, ei suoraviivaista puuhaa ollenkaan.

    Tekisi nyt mieli sanoa, että viis teemoista ja kaikista hienouksista, luetaan ja nautitaan. Tätä Inkalan kokoelman kantta on kehuttu paljon ja hieno se onkin. Tähän en ole vielä ehtinyt tutustua, mutta Inkalan varhaisempaa tuotantoa olen lukenut. Hän oli yliopistolla runokurssini opena ja siellä oli kyllä parasta se, että etusijalla oli runoudesta viehättyminen ja runouden rakastaminen. Ehkä tuolta kurssilta on peräisin, että en halua runoja liiemmin analysoida, koska koen, että jos sitä yritän, niin tulen vaan niitä typistäneeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä ihan samoilla linjoilla kanssasi, se rakkaus runoutta kohtaan on paljon tärkeämpää kuin puhki analysoiminen. Ja analysoimalla ja tiettyjä asioita etsimällä saattaa vahingossa tosiaan typistää runoa eikä kokea sitä kokonaisena. Kiitos, kun olet tämän haasteen järjestänyt, se on ihana ! <3

      Poista
  4. Hihii, nytpäs löysin tieni tänne pitkästä aikaa, ja muikkeli onkin aktivoitunut oikein urakalla! Ihana lukea tekstejäsi :)

    Södergran menee nyt kyllä ihan lähitulevaisuuden lukulistalle. Muistaisinpa sen kirjastoon eksyessäni! Eeva Kilpi ja Mirkka Rekola ovat sellaisia nimiä, joita muistan lukiossa lukeneeni ja jopa runoanalysoineeni. Taisin kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissakin runoanalyysin! Musta se on jotenkin todella helppoa, tai sitten oon vaan jotenkin luonnonlahjakkuus. :D Varmaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi kiitos♥ Oi vitsi, mulla on ikävä lukion analyysiesseitä! Ne oli ihania :-D Ja varmasti oot luonnonlahjakkuus ;) Täytyypä laittaa noi nimet ylös!

      Poista

Mikä kiinnosti, mitä ajatuksia heräsi, mitä ajatuksia haluat herättää? Kiitos paljon kommentistasi♥